Turkki

Miltä vaino näyttää

Vainoa Türkiyessä ohjaa usein käsitys siitä, että turkkilaisuus tarkoittaa muslimina olemista. Ketä tahansa, joka harjoittaa avoimesti toista uskontoa – varsinkin jos hän on kääntynyt islamista – pidetään usein perheensä ja kansansa pettäjänä ja häpäisijänä. Tämä johtaa laajamittaiseen syrjintään. Islamista kääntyneet ovat alttiita häirinnälle, hylkäämiselle ja väkivallan uhkauksille sekä perheenjäsenten että radikaalien islamilaisten ryhmien taholta. Monet tuntevat olevansa pakotettuja salaamaan uskonsa ja elämään kaksoiselämää. Toiset kuitenkin elävät rohkeasti ja avoimesti uskoaan todeksi, mikä heijastaa moninaisuutta sekä Turkin kirkossa että turkkilaisessa yhteiskunnassa.

Yleisesti ottaen kristittyjen pääsy valtion virkoihin on rajoitettua, ja he voivat kokea syrjintää myös yksityisellä sektorilla. Etnisten konfliktien alueilla historialliset kristilliset yhteisöt jäävät puun ja kuoren väliin, ja heidät pakotetaan toisinaan pois kotiseuduiltaan.

Mikä on muuttunut tänä vuonna

Vaino lisääntyi Türkiyessä hieman tänä vuonna, mutta tilanne on pysynyt pääosin samanlaisena.

Huolimatta siitä, että vuonna 2023 avattiin uusi syyrialainen ortodoksikirkko – ensimmäinen Turkin tasavallan perustamisen jälkeen – historiallisia kristillisiä kirkkoja pidetään edelleen ”ulkomaisina”. Ne kohtaavat tiukkaa hallituksen valvontaa perusasioissa, kuten kirkkojohtajien valinnassa, ja jopa kirkkojen sulkemisia.

Presidentti Erdoğanin hallitus on jatkanut opposition tukahduttamista vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Se on rajoittanut vakavasti kansalaisten ja median vapautta sekä vanginnut toimittajia ja poliitikkoja. Tämä jatkuva tukahduttaminen on lisännyt turkkilaisiin kristittyihin kohdistuvaa painetta.

Pitkittynyt konflikti Türkiyen kaakkoisosassa, joka kohdistuu ensisijaisesti separatistista Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan, saattaa olla muuttumassa. PKK ilmoitti lakkauttamisestaan toukokuussa, mikä voi johtaa poliittiseen ratkaisuun. Tämä etninen jännite on kuitenkin voimistanut painetta syyrialaiskristittyjä kohtaan (itäisen kristinuskon seuraajia, jotka käyttävät syyrian kieltä) – he jäävät usein konfliktin puristuksiin. He kokevat vihamielisyyttä ja painostusta sekä hallituksen että kurdiklaanien taholta, jotka ajavat heitä pois kotiseuduiltaan.

Ketkä ovat haavoittuvimpia vainon edessä

Naapurimaista tulleet kristityt käännynnäiset, joilla on muslimitausta, ovat kaikkein haavoittuvimpia. He kohtaavat voimakasta painetta perheen, yhteisön ja viranomaisten taholta. Historiallisia kristillisiä kirkkoja, kuten armenialaista, kreikkalais-ortodoksista ja assyrialaista kirkkoa, kohdellaan ”ulkomaisina”. Ne kohtaavat jatkuvaa hallituksen valvontaa ja liiallista byrokratiaa. Ne kärsivät myös jatkuvasta maanomaisuuden anastamisesta ja väkivallasta. Sisämaassa asuvat kristityt kohtaavat sosiaalista vihamielisyyttä alueen tiukempien islamilaisten tapojen vuoksi. Myös naapurimaista saapuvat yhä lukuisammat kristilliset pakolaiset kohtaavat voimakasta vihamielisyyttä.

Miten naiset kokevat vainon

Naiset voivat kokea sukupuoleen perustuvaa perheväkivaltaa ja jopa tulla murhatuiksi Türkiyessä. Kristinuskoon kääntyneet naiset ovat erityisen haavoittuvia. Vaikka jotkut kääntyneet naiset voivat elää uutta uskoaan vapaasti, kääntyminen voidaan nähdä myös perheen häpäisynä. Naiset ovat vaarassa joutua kotiarestiin, pahoinpidellyiksi, seksuaalisen hyväksikäytön, häirinnän ja hylkäämisen kohteeksi. Naimattomat tai taloudellisesti riippuvaiset naiset ovat suurimmassa vaarassa, ja monet nuoret käännynnäiset salaavat uskonsa välttääkseen kotoaan karkottamisen tai perheensä hylkäämiksi joutumisen. Tässä kunnia-häpeä-kulttuurissa uhrit kärsivät usein hiljaisuudessa.

Naiset kohtaavat myös julkista painetta noudattaa islamilaista pukeutumista ja käyttäytymistä.

Miten miehet kokevat vainon

Kristityt miehet Türkiyessä kohtaavat painetta seurata islamia, jota pidetään olennaisena osana turkkilaista identiteettiä. Tämä estää monia harjoittamasta uskoaan avoimesti. Miehiä ja poikia myös pidätetään todennäköisemmin. Kristinuskoon kääntyneet menettävät usein työpaikkansa, heidän perheensä hylkää heidät tai heidät pakotetaan käymään moskeijoissa.

Asepalveluksen aikana kristityt sotilaat kokevat usein häirintää ja kiusaamista eivätkä voi harjoittaa uskoaan avoimesti. Kirkon miesjohtajat voivat saada tappouhkauksia ja heitä pelotellaan, ja laajamittainen syrjintä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan ansaita elantonsa, mikä tekee heidän perheistään ja yhteisöistään taloudellisesti haavoittuvia.

Miten Open Doors auttaa

Open Doors tukee ajoittain persiankielisiä kristittyjä pakolaisia Türkiyessä. Tämä tapahtuu luotettujen kumppanien kautta, jotka tarjoavat vainoon valmistavaa koulutusta, resursseja ja käytännön tukea. Open Doors kerää myös rukoustukea vaikeissa tilanteissa oleville uskoville ja rukousta yleisesti Türkiyen puolesta.

Rukoile

Jotkut poliitikot ja johtajat Türkiyessä uskovat, että kaikkien turkkilaisten tulisi olla muslimeja. Rukoile sydänten pehmenemisen puolesta ja sen puolesta, että ihmiset kaikkialla maassa näkisivät Jeesuksen rakkauden ja toivon kristittyjen elämässä.

Kiitä Jumalaa siitä, että niin monet turkkilaiset uskovat voivat palvoa avoimesti. Pyydä häntä siunaamaan heidän jumalanpalvelustaan ja voimaannuttamaan heitä toteuttamaan lähetyskäskyä.

Kun muslimit Türkiyessä kääntyvät seuraamaan Jeesusta, heidän perheensä ja yhteisönsä voivat torjua heidät. Rukoile, että nämä uskovat löytäisivät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toivoa Jumalan perheessä.

Herra Jeesus, nostamme veljemme ja sisaremme Türkiyessä sinun eteesi. Rukoilemme, että auttaisit heitä loistamaan rakkautesi valoa perheissään ja yhteisöissään kohtaamistaan paineista huolimatta. Pyydämme sinua siunaamaan heidän pyrkimyksiään jakaa evankeliumin ilosanomaa. Tuo lohtua jokaiselle, joka on joutunut torjutuksi, hylätyksi tai häirityksi uskonsa tähden. Aamen.